keskiviikko 19. marraskuuta 2014

25.luku

25.luku

Kyriannella oli paljon mietittävää. Hän oli kuvitellut tulevansa Silvestraan ja voivansa jatkaa suhdettaan Donlafiin. Sitten hän olikin nähnyt tämän suutelevan toista naista ja myöhemmin he olivat päätyneet harrastamaan seksiä, jonka jälkeen mies oli kadonnut kuin tuhka tuuleen. Kyrianne ei tiennyt, missä heidän suhteensa nyt meni. Rakastiko mies häntä enää? Tyttö oli sanonut rakastavansa miestä yhä, mutta ei ollut kuullut miehen sanovan omista tunteistaan mitään. Seksi kelpasi kuten aina. Kyrianne arveli Donlafin rakastavan häntä, ei tämä muuten olisi ehdottanut kihlausta, tosin se pidettiin kaikilta salassa. Tai sitten mies oli tehnyt ehdotuksensa vain saadakseen säännöllistä seksiä.
Aivan kuin siinä ei olisi ollut tarpeeksi mietittävää, Ashlyn oli kertonut suunnitelmastaan koskien jotain lohikäärmettä ja kysynyt, haluaisiko Kyrianne ryhtyä sen uudeksi ratsastajaksi. Miettimistä siis riitti paljon. Onneksi Ashlyn oli suostunut antamaan hänelle miettimisaikaa. Kyrianne ei ollut koskaan edes kuvitellut voivansa olla jonain päivänä lohikäärmeratsastaja.

Donlaf näki Kyriannen seisovan parvekesyvennyksessä. Tyttö näytti miettivän ankarasti jotain. Donlaf tunnisti merkit, jäykistynyt olemus, otsa kurtussa, sormien ja jalkojen rummutus. Hän käveli hiljaa tytön taakse ja näykkäisi hellästi korvasta tätä.
”Mitä mietit?”
”Kaikenlaista, muun muassa meitä kahta”, Kyrianne vastasi jättäen mainitsematta lohikäärmeratsastajaksi ryhtymisestä. Se oli ollut Ashlynin toive.
”Mitä meistä kahdesta?”
”Olen tässä miettinyt, että oletko ollut kanssani vain yhden asian vuoksi. Me menimme kihloihin Raven Hollowssa ja halusit salata sen kaikilta. Emme olleet koskaan edes julkisesti yhdessä. Sain mustasukkaisena katsella sinua liehittelemässä muita tyttöjä voimatta sanoa mitään. Kun olimme kahden ja yritin puhua siitä, et suostunut kuuntelemaan. Väitit minun kuvittelevan omiani. Sitten myöhemmin viettelit minut sänkyysi yhä uudestaan ja uudestaan.”
Donlaf vaihtoi painoa jalalta toiselle tuntien itsensä pikkupojaksi, joka oli jäänyt kiinni kepposesta. Mitä hän voisi sanoa? Hänellä oli tunteita Kyriannea kohtaan, mutta ei mies osannut määritellä niitä. Hän nautti seksistä, oli aina nauttinut. Tytön kanssa se oli erityisen mukavaa. Nyt sanat piti valita tarkkaan, ettei vahingossakaan sanoisi jotain pahasti väärin.
”Sinä tiedät isäni. Hän ei olisi hyväksynyt sinua koskaan.”
”Niin, koska en ollut varakkaasta perheestä. Ihme, että ylipäätään kapinoit häntä vastaan, vaikkakin teit sen salassa.”
”Isälle on vaikea sanoa ei, kun hän jotain päättää. Hänhän piti kaikkia, jotka eivät olleet samalla varallisuustasolla itseään alempiarvoisina.”
”Se tuli huomattua ja kuultua liiankin monta kertaa. En kuitenkaan ymmärrä, miksi suhteemme piti salata, joka ei ilmeisesti merkinnyt sinulle mitään”, Kyrianne sanoi.
”Kyllä se merkitsi.”
”Se tuli huomattua. Sinulle merkitsi vain se, että pääsit sänkyyn kanssani.”
”Olet väärässä.”
”Minulla on aivan erilainen mielikuva.”
Donlaf ei osannut enää sanoa mitään. Niinpä hän kiskaisi Kyriannen lähelleen ja suuteli tätä tavalla, jonka toivoi kertovan hänen tarkoittaneen sanojaan. Valitettavasti miehen kädet eivät olleet järjen kanssa samaa mieltä ja vaeltelivat Kyriannen vartalolla, kunne mies piteli poskeaan tytön läimäytettyä.
”Olin oikeassa. Olin sinulle vain jokin… seksilelu.”
Kyrianne ei katsonut taakseen lähtiessään kävelemään sisälle. Hän lähes juoksi makuukammariinsa ja lukitsi oven perässään. Hän ei halunnut päästää Donlafia sinne nyt.

**

Visnor oli raivoissaan kuultuaan rajan ylitse levinneistä uutisista Joan jo pariutuneen. Se tarkoitti sitä, että hänen ja Trilesin suunnitelmat menivät pieleen. Jos Nafari olisi tuonut viestiä ajoissa, niin kaksikko olisi voinut onnistua, mutta siitä naikkosesta ei ollut kuulunut sanaakaan. Visnor arveli naisen tulleen toisiin ajatuksiin ja se ärsytti. Hän oli halunnut kostaa ja nyt se mahdollisuus oli viety heiltä molemmilta.
Triles ei pitänyt kuulemistaan uutisista myöskään. Ainoa, joka otti ne rennosti, oli Meluar. Sitä kostoa hautova kaksikko ei ymmärtänyt.
”Se on ollut nyt omituinen pari päivää, kummallisen rauhallinen. Aivan kuin se suunnittelisi jotain, mikä ei kuitenkaan voi olla mahdollista”, Triles sanoi.
Meluarin teki mieli hymähtää. Se todella suunnitteli jotain tai oikeastaan sen puolesta suunniteltiin ja se vain odotti suunnitelman toteutumista. Se ei malttanut odottaa, että pääsisi pois Astarista ja kauaksi Trilesistä ja Visnorista. Se toivoi uuden ratsastajansa olevan paljon mukavampi kuin nykyinen.

**

Ashlyn tunsi olevansa humalassa. Hän oli kaatanut itselleen seansoa ja sitten niitä lasillisia olikin jo mennyt useampia. Alkoholiin tottumaton tyttö ei osannut arvioida yhtään, koska oli juonut liikaa. Arsen, joka oli ehtinyt katsella kuningattarensa juomista, ajatteli, että nyt sai riittää.
”Ashlyn, etköhän sinä ole nyt juonut liikaa”, mies totesi ottaen juuri täytetyn lasin tytön kädestä.
”En. Annash se thänne.”
”En anna. Sinä lähdet nukkumaan pääsi selväksi. Minä vaikka kannan sinut, jos et suostu kävelemään.”
”Shinä olet epäreiluh.”
Arsen ei jäänyt odottamaan sitä, että Ashlyn pääsisi itse ylös tuolista, vaan nosti tytön syliinsä ja lähti kantamaan tätä kohti makuukammaria. Ashlyn vain kikatti ja makuukammarinsa ovelle käänsi Arsenin päätä voidakseen suudella tätä.

Arsen tunsi Ashlynin halukkuuden, mutta epäröi tytön humalatilan vuoksi. Hän ei halunnut käyttää kuningatartaan hyväksi. Tai ei se olisi ollut hyväksikäyttöä, mutta siltä se saattaisi myöhemmin tuntua. Mies ei halunnut Ashlynin katuvan myöhemmin.
”Riisu minut”, tyttö pyysi ja se hälvensi kaikki epäröinnit miehen mielestä. Arsen sulki makuukammarin oven lukiten sen, laski Ashlynin seisomaan lattialle ja suuteli tätä ahnaasti ryhtyen riisumaan molempien vaatteita.

Arsen hyväili tyttöä kaikkialta keskeyttämättä suudelmia. Hän murahti tuntiessaan Ashlynin tarttuvan hänen kovuuteensa ja liikutti lantiotaan vaativasti. Mies oli kärsimätön, hän halusi helpotusta oloonsa ennen kuin tyttö sammuisi. Niinpä Arsen kantoi Ashlynin sängylle ja työntyi sisään liikkuen nopeassa tahdissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti