Prologi
Ashlyn oli
tavallinen maalaistyttö Raven Hollowsta. Hän oli seitsemästä lapsesta vanhin ja
köyhästä perheestä. Hänen vanhempansa lähettivät hänet Aldornian linnaherran
piiaksi tienaamaan rahaa perheelle. Suurin osa tytön viikoittaisesta palkasta
lähetettiin Raven Hollowiin ruokkimaan muita. Ashlyniä se ei haitannut. Hänelle
kuitenkin jäi vähän itselleen. Säästöjä kertyi vähitellen parempaa elämää
varten. Tyttö haaveili voivansa jonain päivänä olla jokin muu kuin vähäpätöinen
piika.
Elämä
Aldornian linnassa ei ollut yhtään parempaa kuin kotona Raven Hollowssa. Siellä
Ashlyn sentään oli saanut päivittäin jotain syötävää, kun taas Aldorniassa sai
elää ja tehdä töitä vatsa kurnien.
Ashlyn
haukotteli ja kurkisti ikkunasta ulos mennessään makuukammariin nukkumaan,
jonka jakoi viiden muun piian kanssa. Ikkunasta näki linnan etupihalle ja
hiljainen henkäisy pääsi tytön huulilta. Ulkona oli lohikäärme! Näin pimeällä
sen tarkasta väristä oli vaikea saada selvyyttä, mutta tummahko se oli. Se
tarkoitti sitä, että lohikäärmeritari oli linnassa, mutta miksi näin myöhään,
kun kukaan tuskin oli hereillä? Ashlyn ei jaksanut vaivata päätään sen enempää
ja jatkoi matkaansa. Hän halusi päästä nukkumaan edes sen vähän, mitä hän vielä
ehtisi ennen aamuherätystä.
**
”Me
onnistuimme.”
”Emme vielä.
Munan täytyy kuoriutua ja siihen menee vielä päiviä”, toinen ääni kuiskasi.
”Aivan.
Palaa takaisin ennen kuin kukaan huomaa poissaolosi.”
”Lähetä sana
heti, kun alkaa tapahtua.”
”Tietenkin.
Minun tyttärestäni tulee kuningatar ja me järjestämme sinut kuninkaaksi.”
”Erinomaista.”
Hiljaiset
askeleet lähtivät kohti ulko-ovea ja hetken päästä pihalla levännyt lohikäärme
nousi ilmaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti